Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint

Kamppailu veroparatiiseja ja harmaata taloutta vastaan

Finanssiala toimii aineettomien sopimusten varassa. Sopimukset lupaavat rahasuorituksia joskus tulevaisuudessa. Tämä edellyttää vahvaa luottamusta sopimuskumppanien välillä.

Finanssialan epäillään usein tekevän mahdolliseksi veronkiertoa ja suosivan niin sanottua harmaata taloutta. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että alan tuotteiden edellytyksenä on vahva luottamus?

Suomalaisella finanssialalla ei ole ongelmaa tässä asiassa. Olemme mukana erilaisissa hankkeissa, joissa harmaata taloutta estetään. Tuotteillamme tätä harmaata taloutta estetään eikä suinkaan edistetä. Suomalainen finanssiala tukee vahvasti myös hankkeita, joilla verokeinottelua estetään.

Seuraavassa kuvaan lyhyesti harmaata taloutta ja veroparatiiseja sekä finanssialan toimia niiden suhteen.

Harmaa talous tarkoittaa liiketoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja. Näitä voivat olla ennakonpidätykset tai sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Euroopan Unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.

Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Sitä voidaan yrittää peitellä niin sanotulla rahanpesulla, jossa hämärästä liiketoiminnasta saadut tuotot naamioidaan normit täyttäviksi.

Arviot harmaan talouden laajuudesta vaihtelevat

Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Rahanpesussa tavalla tai toisella laittomasti hankittua varallisuutta pyritään muuttamaan laillisen näköiseksi häivyttämällä rahan alkuperä. Yleensä raha pyritään tällöin siirtämään pankkien tai muiden finanssialan toimijoiden kautta. Rahalaitokset toki kokevat tärkeäksi, ettei niitä käytetä tässä tarkoituksessa hämärän toiminnan peittelyssä. Rahalaitoksia koskee myös lainsäädäntö, joka vaatii tekemään ilmoituksen epäillyistä yrityksistä harjoittaa rahanpesua. Rahanpesun estäminen ei kuitenkaan riitä.

Finanssiala on aktiivisesti mukana Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanjassa. Kampanja herättää pohtimaan arkisten valintojen merkitystä harmaan talouden ja laittoman toiminnan torjumisessa.

Yksi kuititon ostos tai pimeä työkeikka ei välttämättä tunnu isolta asialta, mutta harmaa talous vahingoittaa sekä yksittäisiä ihmisiä että koko yhteiskuntaa. Kampanjassa käsitellään muun muassa työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketurvallisuutta.

Esimerkiksi keittiöremontin teettämisestä on hyvä muistaa, että pimeän työn teettäminen ei kannata. Pimeä työnteko tarkoittaa yleensä sitä, että työnantaja maksaa liian vähän palkkaa työntekijöilleen eikä huolehdi velvollisuuksistaan eli veroista ja työnantajamaksuista. Monissa tapauksissa pimeän työn tekijä ei välttämättä huolehdi työturvallisuudesta tai työntekijöiden tapaturmavakuuttamisesta.

Käteisraha ruokkii harmaata taloutta

Suuri osa harmaaseen talouteen liittyvästä rahaliikenteestä liikkuu käteisenä rahana. Finanssiala tekee mahdolliseksi sen, että yhä suurempi osa tapahtuisi muuten kuin käteisenä.

Kampanjan yhteydessä selvitetään, täytyisikö pienissä käteissummissa yrittäjä velvoittaa ottamaan vastaan korttimaksu tai muu sähköinen maksutapa, jos asiakas niin haluaa. Kaikki yrittäjät eivät tällä hetkellä ota korttimaksuja vastaan.

Rakennusalalla harmaata taloutta estetään työmaarekisterin avulla. Uudessa Työmaarekisterissä jokainen työmaa tunnistetaan ja tieto liikkuu yhteisen Työmaa-avaimen avulla. Tavoitteena on rehellisten yrittäjien hallinnollisen taakan keventäminen automatisoimalla viranomaisraportointia.

Automaattinen raportointi edellyttää tilaajaketjun siirtymistä sähköiseen laskutukseen. Tässä Finanssialan Keskusliitto ja Verkkolaskufoorumi ovat tukeneet rakennusalan Työmaarekisteriä lisäämällä Työmaa-avaimen osaksi Finvoice-verkkolaskua ja sähköistä laskun­välitys­tä. Muutoksen ansiosta laskut voidaan raportoida automaattisesti ilman turhia paperitöitä suoraan Verohallinnolle.

Veroparatiisiongelma on ratkaistavissa vain kansainvälisesti

Veroparatiisien yhteydessä puhutaan kansainvälisistä rahanliikkeistä. Eri asioita ovat verojen välttely ja kierto, aggressiivinen verosuunnittelu ja kansainvälinen verokilpailu.

Verojen välttely ja kierto tarkoittaa verojen maksamatta jättämistä. Se on aivan yksiselitteisesti laitonta toimintaa. Suomella on mahdollisuus joihinkin omiin toimiin, mutta tehokkuutta saadaan aikaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Finanssiala kannustaa EU:ta toimimaan aktiivisesti, jotta veronkierto saadaan yhteisillä pelisäännöillä kuriin.

Veroparatiisien ja veronkierron kitkemiseen tähtäävien toimien on oltava kansainvälisesti mahdollisimman laajoja. Mielestämme EU:n on aktiivisesti edistettävä OECD:n ja muiden foorumien kautta verokeinottelun estämistä. Vain silloin niillä on riittävää vaikuttavuutta.

FK kannattaa muun muassa säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä. Myös FATCA-sääntelyn avulla voidaan tehokkaasti estää veronkiertoa ulkomaisten finanssialan yritysten kautta.

Verkko lainkiertäjien ympärillä kiristyy

Yhdysvallat tekee FATCA-sopimuksia eri maiden kanssa (Foreign Account Tax Compliance Act). Sopimuksen avulla Yhdysvallat haluaa estää USA:ssa verovelvollisten henkilöiden ja muiden tahojen veronkiertoa ulkomaisten finanssialan yritysten kautta. FATCA luo vastaavat velvoitteet EU-maiden välille virka-apudirektiivin takia.

Finanssialalle on tärkeää, että kaikessa toiminnassa asianmukaiset verot maksetaan sinne, minne ne kuuluvat oikea-aikaisina ja oikean suuruisina. Laittoman ja laillisen rajamailla toimivalla aggressiivisella verosuunnittelulla ei ole tarkkaa määritelmää. Yleensä se tarkoittaa, että yritykset käyttävät hyväkseen eri maiden verojärjestelmien muotoseikkoja tai niiden keskinäisiä eroja tarkoituksenaan vähentää omaa verotaakkaansa.

Lainsäädännön välimaastoon jäävän käsitteen sisältö tulisikin määritellä täsmällisemmin erotuksena laillisesta ja hyväksyttävästä verokilpailusta. Näin myös oikeusvarmuus paranisi. Välillä myös kansainvälistä verokilpailua pidetään tuomittavana. Asia ei voi olla näin. Verokilpailua tarvitaan. Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta verokannoilla täytyy voida kilpailla jatkossakin.

Suomalainen finanssiala toimii aktiivisesti harmaata taloutta ja veronkiertoa vastaan. Tämä on edellytys finanssialan luottamukseen perustuvalle toiminnalle.


Esko Kivisaari
Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja

Artikkeli on julkaistu 24.3.2014 Finanssialan Majakka -juhlajulkaisussa

 Katso myös

 Hae aiheesta